Kirkko & koti
Ruoka-apu on hiljaa hyväksytty osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Entä jos tulevaisuus olisi toisenlainen, tutkijat selvittävät.
”Ruoka-apu on vapaaehtoisuuteen perustuvaa apua heikossa sosiaalisessa ja taloudellisessa asemassa oleville ihmisille. Se tarjoaa myös henkistä ja sosiaalista apua ja yhteyttä yhdistettynä hävikkiruuan jakeluun”, tutkija Anna Sofia Salonen tiivistää.
Salonen johtaa Itä-Suomen yliopistossa Utopioita ruokajonosta -tutkimusprojektia, jossa aprikoidaan ruoka-avun roolia tulevaisuuden Suomessa.
Nykyisin ruoka-apu tosiaan perustuu kansalaisyhteiskunnan vapaaehtoisuuteen. Toimijoille ruoka tulee lahjoituksina kaupoista, tukuista ja tehtaista, ja valtaosa siitä on hävikkiuhan alla. Kymmenisen vuotta valtio on tukenut toimintaa valtionavustuksella, jonka hallitus vakinaisti tänä syksynä.
”Se on tarkoitettu avun järjestämisestä aiheutuviin välittömiin kustannuksiin, ei ruuan tai työvoiman hankintaan”, Salonen huomauttaa.
Hätäavusta tulikin sementtiä
Tulevaisuutta visioiva tutkimus pureutuu myös ruoka-avun juuriin.
”Kirkon näkökulmasta köyhiä on autettu läpi historian, ja monet ruoka-aputoimijat ovat taustaltaan uskonnollisia yhteisöjä. Nykyinen ruoka-apu tuli tässä mittakaavassa esiin 1990-luvun lamassa ja oli silloin uutta hyvinvointiyhteiskunnassa.”
Lue lisää:
Lähde: Kirkko & koti
