Apu

 

Suomalaisilta jää vuosittain hakematta ehkä jopa miljoonia euroja tukea ja etuuksia, vaikka yhä useampi sinnittelee talousvaikeuksssa. Moni ei edes tiedä, että olisi oikeutettu rahalliseen tukeen.

Ruoka ja muu eläminen ovat viime vuosina kallistuneet vauhdilla. Vaikka hintojen nousu on tasoittunut, noin neljäsosa suomalaisista ei selviytynyt talouden lisämenoista Kuluttajaliiton vuodenvaihteessa tekemän kyselyn mukaan. Lisäksi joka neljäs arveli kestävänsä arkimenoissa vain 100 euron kasvun. Tiukimmilla olivat yksin asuvat, yksinhuoltajat, pienituloiset ja vuokralla asuvat.

Pienituloiset eläkeläiset asuvat usein yksin ja ovat joko alle 55-vuotiaita tai iäkkäitä, jo 85 vuotta täyttäneitä. Yksin asuvat ovat valtaosin ikääntyneitä naisia, mutta miesten eliniän piteneminen on lisännyt myös pienituloisten iäkkäiden miesten määrää 2000-luvulla.

Hallituksen säästöt keventävät jo muutenkin laihoja rahapusseja, kun tukia leikataan tai on jäädytetty nykyiselle vuositasolle. Myös arvonlisävero nousi syyskuussa.

Suomen perustuslaki takaa onneksi sosiaaliturvaa, joka helpottaa pärjäämistä. Yhteiskunta takaa lailla oikeuden perustoimeentuloon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut niille, jotka eivät itse pysty järjestämään tarvitsemiaan palveluita esimerkiksi sairauden tai vanhuuden vuoksi. Useimpia etuuksia ja tukia haetaan itse tai hakijaksi valtuutetaan esimerkiksi läheinen suomi.fi-valtuuksin.

Hyvinvointialueet järjestävät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten koti- ja sairaalahoidon sekä asumispalvelut. Kela puolestaan tukee muun muassa ikääntyneiden, sairaiden ja vammaisten toimeentuloa rahaetuuksilla.

Esimerkiksi eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkeläisen jokapäiväiseen elämään, kuten syömiseen ja liikkumiseen sekä kuntoutukseen ja hoitoon. Tällöin toimintakyvyn pitää olla heikentynyt vähintään vuoden ajan. Hoitotuen määrä on porrastettu kolmeen tasoon tarvitun avun, ohjauksen ja valvonnan määrän mukaan. Ylintä hoitotukea saava tarvitsee jatkuvaa tukea.

Edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti Sostesta eli Suomen sosiaali- ja terveys ry:stä muistuttaa, että tuet tulevat tarpeeseen ja niiden tarkoitus on turvata elämää. Rahapulassa moni säästää myös välttämättömästä: ruoasta, lääkkeistä ja asiakasmaksujen takia julkisistakin terveyspalveluista. Tällöin terveys saattaa heiketä.

– Jos tarvittavia tukia ei haeta, se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti elämään, ja ihmiset voivat syrjäytyä. Lasku tulee lopulta kalliiksi yksilölle, mutta sen hinta on myös yhteiskunnalle moninkertainen tukeen verrattuna, Perälahti sanoo.

 

Lue lisää:

Lähde: Apu