Maailma.net
Hävikkiruuan korostaminen ruoka-avussa vaikeuttaa kriittistä keskustelua siitä, miksi ruoka-apua ylipäätään tarvitaan, sanovat tutkijat. Samalla väliaikaiseksi tarkoitettu apu on normalisoitunut osaksi yhteiskuntaa.
Helsingissä on alettu jakaa kouluilta yli jäävää hävikkiruokaa ruoka-apuun, uutisoi Yle viime keväänä. Muutamaa kuukautta sitä ennen kerrottiin, että kaupoilta jää hävikkiruokaa jaettavaksi yhä vähemmän.
Media nostaa usein hävikkiruuan esille ratkaisuna ruoka-avun tarpeeseen. Samalla se korostaa ekologisia hyötyjä, joita hävikin hyötykäytöstä seuraa. Samalla ruoka-avun tarpeen juurisyihin liittyvät kysymykset kuitenkin unohtuvat.
Miksi hyvinvointivaltiossa ylipäätään joudutaan turvautumaan ruoka-apuun? Miksi se normalisoidaan yhteiskunnallisessa keskustelussa?
”Vakiintumisen luonnollinen seuraus on se, että asia normalisoituu”, toteaa Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian yliopistolehtori Anna Salonen.
Ruoka-apu tuli Suomeen 1990-luvun laman seurauksena väliaikaiseksi hätäavuksi. Se oli suuri muutos, joka herätti kysymyksiä.
”Auttamisjärjestelmää ja toimintaa on vaikea purkaa, kun se on kerran pystytetty. Nykyään ruoka-avulle on olemassa yhteiskunnallinen hyväksyntä, jota hävikkiruoan jakaminen korostaa. Ruoka-apua pidetään tärkeänä, sillä heikompiosaisia halutaan auttaa, mikä on tietysti hienoa”, Salonen sanoo.
Ruoka-avun vakiintumiseen on vaikuttanut myös se, ettei avuntarve ole vuosien aikana loppunut vaan kasvanut. Ruoka-apu.fi:n tilannekatsauksen mukaan vuonna 2024 ruoka-apuun turvautui jopa 200 000 ihmistä.
Eri arvioiden mukaan ruoka-apua jakavia tahoja on Suomessa noin tuhat.
SOSTEn, Talentian ja Kirkkohallituksen teettämästä kyselystä taas käy ilmi, että sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset näkyvät muun muassa ruoka-avun tarpeen lisääntymisessä.
”Heikommassa asemassa olevien toimeentulonheikennykset näkyvät ruoka-avussa usein viiveellä. On kuitenkin muistettava, että on ollut erilaisia hallituksia ja erilaisia hallitusohjelmia, mutta ruoka-aputoimintaa ei ole tehty tarpeettomaksi aiemminkaan”, Salonen huomauttaa.
Lue lisää:
Lähde: Maailma.net
