Ruoka-apu on auttamistoimintaa, jossa lahjoitettua tai ostettua ruokaa jaetaan elintarvikkeina tai valmiina aterioina esimerkiksi ruokakassin tai yhteisöllisen ruokailun muodossa. Ruoka-apu perustuu kauppojen, teollisuuden ja suurkeittiöiden ihmisravinnoksi kelpaavan hävikki- ja ylijäämälahjoitusten hyödyntämiseen. Monille ruoka-avun tarvitsijoille lahjoitukset ovat elintärkeitä. Samalla ne auttavat yrityksiä vähentämään ruokajätettä sekä jätemaksuja. Kestävän kehityksen näkökulmasta kaikki hyötyvät.
Ruoka-avulla on tärkeä rooli julkisten palveluiden täydentäjänä, sillä se tarjoaa tukea erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville. Arvioiden mukaan Suomessa ruoka-apuun turvautuu säännöllisesti yli 200 000 ihmistä, joiden joukossa on niin eläkeläisiä, lapsiperheitä, työttömiä kuin opiskelijoitakin. Ruoka-apu ei olisi mahdollista ilman elintarvikealan arvokasta työtä ja pitkäjänteistä sitoutumista vastuullisuuteen. Kiitämme lämpimästi kaikkia, jotka omalla panoksellaan mahdollistavat ruoka-avun jakamisen.
Toimiva ruoka-apu edellyttää jaettavan ruoan ja käsiparien lisäksi ruokahuollon osaamista, logistiikkaa ja koordinaatiota. Ruoka-apua toteutetaan pääasiassa vapaaehtoisvoimin. On myös ruoka-aputoimijoita, kuten hävikkiterminaaleja, jotka tarjoavat työmahdollisuuksia, palkkatukijaksoja, kuntouttavaa työtoimintaa sekä työssäoppimispaikkoja, joissa perehdytään logistiikka- ja elintarvikealan työtehtäviin. (Passoja & Vaalgamaa, 2022.) Ruoka-aputoiminta onkin osoittautunut erinomaiseksi yhteistyömahdollisuudeksi vapaaehtoissektorin, seurakuntien, kunnan ja elintarvikealan kesken. Viime vuosina positiivinen kehityssuunta on ollut suurkeittiöiden ylijäämäruoan hyödyntäminen ruoka-avussa. Kouluruoan ylijäämää hyödynnetään onnistuneesti esimerkiksi Varsinais-Suomessa, jossa Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun vapaaehtoiset jakavat joka viikko noin 1000 kilon edestä hävikkiruokaa 29 koululla. (Niskala & Sopenlehti-Jokinen, 2025.)
Elintarvikealan asiantuntemus on arvokas voimavara ruoka-avun kehittämisessä valmiuden ja varautumisen näkökulmasta. Ruoka-avussa varautuminen voi tarkoittaa muun muassa vapaaehtoisten kouluttamista, kaluston hankkimista, yhteistyökumppanuuksien solmimista ja avun organisointia. Elintarvikealan ja ruoka-avun välistä yhteistyötä on tärkeä lisätä jo normaalioloissa, sillä varautua voi vain ennakkoon. Ruoka-avun valmius paranee, kun sen tarpeeseen varaudutaan yhdessä. Kriisinkestävässä yhteiskunnassa kaikki ovat mukana.
Miten kriisit vaikuttavat ruoka-aputoimijoihin?
Kriisien aikana avun tarve kasvaa, ruokaa on vähemmän saatavilla, ruoan jakelun logistiikka vaikeutuu ja apua järjestävien tahojen jaksaminen on koetuksella. Toisaalta kriisit yhdistävät ja synnyttävät auttamisen halua. Varautuminen edellyttää tietoa siitä, miten kriisit vaikuttavat ruoka-aputoimijoihin, avun tarpeeseen ja sen järjestämiseen. Koska ruoka-aputoiminta on tuotantoketjun häntäpäässä, muutokset alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa tai kauppojen ja suurkeittiöiden toiminnassa heijastuvat lopulta myös ruoka-apuun.
Ruoka-avun vahvuus on se, että toiminnan prosessit ovat hioutuneet huippuunsa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Lyhytaikainen häiriötilanne tai vakavampi poikkeustilanne tekee siitä kuitenkin haavoittuvan. Vapaaehtoisten saatavuus ja lahjoitettavan ruoan puute kriisitilanteessa ovat ruoka-avun isoimpia haavoittuvuustekijöitä. Toiminta häiriintyy, jos valtaosa vapaaehtoisista on karanteenissa tai eristäytyneinä, jos pitkäkestoinen sähkökatko estää kylmäsäilytyksen tai myrsky estää avuntarvitsijoiden pääsyn ruoka-aputapahtumaan. Ruoka-aputoimijat ovat kuitenkin kekseliäitä löytämään uusia toimintatapoja, kuten korona-aikana ruoka-avun kotiinkuljetukset osoittivat.
Valmius ja varautuminen antavat turvaa ihmisille jo nyt
Valmius tuo turvaa epävarmoissa olosuhteissa, niin konkreettisesti kuin psykologisesti. Ruoka-avussa vapaaehtoiset ovat monipuolinen auttamisresurssi. Heillä on kyky kohdata haavoittuvassa asemassa olevia ja kosketuspinta ihmisiin, joita viranomainen eivät välttämättä tavoita.
Kriisitilanteessa ruoka-aputoimijoiden osaamiseen voi kohdistua paljon odotuksia. Siksi ennakoivan yhteistyön merkitys paikallisten järjestöjen, kunnan ja yritysten kesken korostuu entisestään. Yksinkertaiset sopimukset paikallisen taksiyrittäjän kuljetusavusta, kenttäkeittimen lainaamisesta partioseuralta tai yhteistyöstä paikallisen seurakunnan kanssa häiriötilanteen sattuessa rakentavat kokonaisturvallisuuden verkostoa. Samalla jokaista pulmaa, resurssivajetta tai varautumisen haastetta ei tarvitse ratkaista itse.
Esimerkiksi seurakunnilla on valmiudessa ja varautumisessa tärkeä rooli, sillä heillä on valtakunnallisesti kattavasti keittiöitä, yhteisöllisiä tiloja ja osaavaa henkilökuntaa, joka tuntee yhteisönsä huolet ja haavoittuvuudet. Yhtä lailla yrityksillä voi olla myös poikkeavien tilanteiden ruoka-avun järjestämisessä rooli. Tilojen, ylijäämätuotteiden tai osaamisen tarjoaminen hädän hetkellä on yritykselle oiva tapa osoittaa yhteiskunnallisen vastuun kantamista.
Suomen Punaisen Ristin valtakunnallisessa ruoka-apukyselyssä (2024) 48 prosenttia vastanneista olivat joutuneet turvautumaan ruoka-apuun yli vuoden ajan ja 43 prosenttia vastanneista kertoi joutuvansa ajoittain tai jatkuvasti karsimaan pakollisista menoista, kuten itselleen tai perheenjäsenelle määrätyistä lääkkeistä, ruoasta tai laskuista. Ruoka-avun tarve on lisääntynyt viime vuosina, samalla punalaputetut tuotteet ovat vähentäneet kauppojen lahjoittamaa hävikkiä. Ruoka-aputoimijat etsivät uusia yhteistyökumppaneita eri puolilla maata mm. suurkeittiöistä. Kannustamme kaikkia tutustumaan paikalliseen ruoka-aputoimintaan ja sopimaan yhteistyöstä.
Näin voi auttaa, toimia vastuullisesti sekä edistää varautumista ja valmiutta.
Miksi varautuminen ruoka-avussa on tärkeää?
1. Kriisitilanteiden ennakointi: Kriisit voivat aiheuttaa äkillisen ja suuren tarpeen ruoka-avulle. Hyvä valmius auttaa ennakoimaan ja reagoimaan nopeasti näihin tilanteisiin, mikä vähentää avuntarvitsijoiden kärsimystä.
2. Nopea reagointi: Valmiusharjoitukset ja -suunnitelmat auttavat ruoka-aputoimijoita toimimaan tehokkaammin. Kun logistiikka, jakelu ja vapaaehtoisten roolit on etukäteen suunniteltu ja harjoiteltu, apu saadaan perille nopeammin ja sujuvammin.
3. Resurssien hallinta: Kriisitilanteissa resurssit, kuten ruoka, kuljetusvälineet ja vapaaehtoiset, voivat olla rajallisia. Hyvä varautuminen auttaa optimoimaan näiden resurssien käyttöä ja varmistamaan, että apu riittää mahdollisimman monelle.
4. Turvallisuus: Elintarviketurvallisuus on erityisen tärkeää kriisitilanteissa, joissa hygieniaolosuhteet voivat olla heikot. Varautuminen auttaa varmistamaan, että ruokaa voidaan jakaa turvallisesti ja elintarvikkeiden laatu säilyy hyvänä eri olosuhteissa.
5. Yhteistyö: Asioista sopiminen ja yhteinen harjoittelu parantaa toimijoiden välistä yhteistyötä ja koordinaatiota, mikä tekee avun jakamisesta tehokkaampaa ja järjestelmällisempää.
6. Vapaaehtoisten tuki: Vapaaehtoiset ovat avainasemassa ruoka-avun järjestämisessä. Hyvä varautuminen, koulutus ja kokemus auttavat vapaaehtoisia toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti, mikä edistää myös heidän jaksamistaan ja motivaatiotaan.
7. Luottamuksen rakentaminen: Ruoka-aputoimijoiden valmius lisää avunsaajien luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Tämä on erityisen tärkeää kriisitilanteissa, joissa ihmiset ovat usein haavoittuvassa asemassa.
Tekstin on kirjoittanut Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaation kehittämishankkeen entinen korkeakouluharjoittelija. Kuva Suvi Elo, SPR.
Teksti on julkaistu Elintarvike ja Terveys -lehdessä 2/2025. www.elintarvikejaterveys.fi
Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaatiohanke (2024–2026) kehittää ruoka-apua yhdessä valtakunnallisten kattojärjestöjen ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena on kestävä ruoka-aputoiminnan rakenne, jossa kunnat, seurakunnat, järjestöt ja hyvinvointialueet toimivat yhteistyössä. Samalla koordinaation tarkoituksena on tukea ruoka-aputoimijoiden mahdollisuutta jatkaa työtään niin, että erikokoisten toimijoiden työ on toisiaan tukevaa.
Lähteet
Kotiluoto, T. 2024. Valtakunnallisen ruoka-apukyselyn loppuraportti. Suomen Punainen Risti. https://www.punainenristi.fi/globalassets/13.-uutiset/2024/ruoka-apukysely-2024/spr_ruoka-apukysely_loppuraportti-2024.pdf
Niskala A. & Sopenlehto-Jokinen, A-M. 7.3.2025. Innovaatioilla lisää vaikuttavuutta ruoka-apuun. Puheenvuoro. Turun Sanomat. https://www.ts.fi/puheenvuorot/6586531
Passoja, J. & Vaalgamaa, N. 2022. Ruoka-apua yhteistyössä – havaintoja yhteisen tekemisen malleista ruoka-avun kentällä. Suomen Punainen Risti. https://www.punainenristi.fi/globalassets/_aineistopankki/ruoka-apu/ruoka-apua-yhteistyossa-10_2022.pdf
Kirjoittaja
Minea Simi
Korkeakouluharjoittelija / SPR Ruoka-avun koordinaation kehittämishanke
minea.simi@redcross.fi
Lähde: Ruoka-apu.fi
