Toivo
Marja Vuorinen
Ruoka-avun rooli on muuttunut väliaikaisesta avusta pysyväksi osaksi monien ihmisten selviytymistä, mikä haastaa koko sosiaaliturva- ja auttamisjärjestelmän. Ruoka-apua käyttää vuosittain noin 200 000 ihmistä, ja tarve on kasvava.
Lähes 40 prosenttia ruoka-avun asiakkaista sanoo, etteivät selviäisi ilman sitä. Tutkimusten mukaan ruoka-avun asiakkaista osa jättää hakematta heille kuuluvia sosiaalietuuksia, kuten toimeentulotukea. Moni on väsynyt, epätoivoinen, tietämätön tai luovuttanut monimutkaisen sosiaaliturvajärjestelmän kanssa.
Niiden, jotka päättävät hyvinvointi- ja terveyspalveluista, onkin välttämätöntä kuulla, mitä ruoka-aputoimijoilla ja ruoka-avussa asioivilla ihmisillä on sanottavana. Ruoka-aputoimijat tietävät, miltä maailma näyttää oman kuplan ulkopuolella.
Keitä ruoka-avun asiakkaat ovat?
Ruokakassien jaosta, leipäjonoista eli alun perin tilapäiseksi tarkoitetusta nopeasta hätäavusta on vähitellen tullut vakiintunutta toimintaa. Ruoka-avussa asioi vuosittain noin 200 000 ihmistä. Vertailun vuoksi toimeentulotukea vuonna 2023 sai Suomessa noin 250 000 ihmistä.
Ruoka-avun asiakkaissa korostuvat yksin asuvat, eläkkeellä olevat ja ne, jotka ovat asioineet ruoka-avussa jo pitkään. Valtaosa ihmisistä on työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeellä, suurin osa haki ruoka-apua jo ennen koronaa ja lähes 70 prosenttia ruoka-avun hakijoista asuu yksin.
Valtaosa ruoka-avussa asioivista ihmisistä on iäkkäämpiä ihmisiä. Etenkin korona-aikana julkisuuteen nousivat ennen kaikkea ruoka-avusta ensi kertaa apua hakeneet lapsiperheet, mutta käytännössä asiakkaiden keski-ikä on noussut. Ruoka-avussa asioineista 40 prosenttia vuonna 2024 on yli 65-vuotiaita, kun kymmenen vuotta aiemmin yli 65-vuotiaita oli vain 17 prosenttia. Tämä selittynee osaltaan sillä, että pelkkien ruokakassien jaon lisäksi erilaiset edulliset tai ilmaiset yhteiset ruokailut ovat lisääntyneet.
Lue lisää:
Lähde: Toivo
Kuva: Stelios Kirtselis