Kirkko ja kaupunki
Anne-Marie Tammilehto muistaa yhä köyhyyden synnyttämän häpeän.
Anne-Marie Tammilehto on kokenut köyhyyttä lapsena, aikuisena ja sosiaalityöntekijän silmin. Professori Heikki Hiilamo tietää, että köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa juuri nyt.
Kun Anne-Marie Tammilehto oli koululainen, hän sai kengät, joissa oli karvavuori. Ne olivat ihanimmat kengät, jotka hänellä oli koskaan ollut.
Vahinko vain, että ne sai maksusitoumuksella, jollaisia myönnettiin koulussa köyhille lapsille. Opettaja kutsui niitä lapuiksi.
Karvavuorikengät eivät ihanuudestaan huolimatta vieneet pois häpeää, joka kumpusi kavereiden hienojen harrastusten kadehtimisesta ja tuttavaperheiden reissuista, joille hän pääsi mukaan säälistä.
Tammilehto alkoi pitää itseään rumana lapsena. Kokemus johtui köyhyydestä. Taakka on painanut aikuisuuteen asti.
15 prosenttia suomalaislapsista asuu köyhässä perheessä
Köyhien lapsiperheiden määrä Suomessa kasvaa hallituksen leikkausten myötä, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Tällä hetkellä köyhässä perheessä asuu 15 prosenttia suomalaislapsista, jos arviointiin käytetään EU:n mittareita perheen mediaanituloista ja vajaatyöllisyydestä sekä vakavan aineellisen puutteen kokemuksesta.
Äskettäin tehdyistä sosiaaliturvan leikkauksista kärsivät muun muassa pienituloiset ja yksinhuoltajat.
– Yhtenä kädenojennuksena yksinhuoltajien lapsilisiä vähän korotettiin, mutta se on vain laastaria, Hiilamo sanoo.
Tutkimuksista tiedetään, että köyhyys koskettaa muita todennäköisemmin lapsia, jotka kasvavat suuressa perheessä, yhden huoltajan kotitaloudessa tai ulkomaalaistaustaisessa perheessä.
Lapsuudessa koetulla köyhyydellä on pitkäaikaisia vaikutuksia. Köyhyys on yhteydessä lapsen kouluttautumiseen, myöhempään työelämään ja siihen, miten hän voi ylipäänsä käyttää kykyjään yhteiskunnan hyväksi, Hiilamo toteaa.
Lue lisää:
Lähde: Kirkko ja kaupunki
