Luke
Elintarvikejätettä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa alkutuotannosta aina kotitalouksiin asti. Elintarvikejäte sisältää alun perin syömäkelpoisen ruokahävikin ja alun perin syötäväksi kelpaamattomat ruoan osat kuten kahvin porot, kasvisten kuoret ja luut.
Elintarvikejäte aiheuttaa maailman laajuisesti useita ja laajoja haittavaikutuksia. Ruoan tuotanto kuluttaa paljon resursseja mm. vettä ja energiaa, jotka hukkaan joutuessaan aiheuttavat päästöjä ilmaan ja vesistöön. Onkin arvioitu, että elintarvikejäte aiheuttaa 8-9 % ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä ja vie kolmanneksen maanviljelyyn tarvittavasta maa-alasta.
Suomessa elintarvikejätettä syntyy keskimäärin 116 kg/hlö ja ruokahävikkiä 65 kg/hlö vuosittain. Yhteensä tämä tarkoittaa 641 miljoonaa kiloa, josta noin puolet syntyy kotitalouksissa (53 kg/hlö). Kotitalouksien jälkeen suurin osuus syntyy teollisuudessa (29 kg/hlö), ravitsemispalveluissa (14 kg/hlö), kaupassa (10 kg/hlö) ja vähiten alkutuotannossa (9 kg/hlö). Kotitalouksien hävikistä vastaamme jokainen henkilökohtaisesti ja siihen on vaikea vaikuttaa ulkoapäin. Toki sopiva opastus ja ohjeistus vaikuttavat. Yritykset pyrkivät lähtökohtaisesti minimoimaan kulunsa ja hävikkinsä: siellä voimmekin yrittää löytää sopivia kohteita lisätä sekä hävikin ehkäisyä että uudelleenkäyttöä. Yrityksissä syntyvät jätejakeet ovat määrällisesti suurempia, jolloin hyötykäyttöä on helpompi suunnitella.
Roskiin heitetty ruoka on pois ihmisten ruoan kulutuksesta ja ravinnonsaannista, olisikin ensiarvoista, että ruoka päätyisi tarkoitettuun paikkaan eli ihmisten suihin. Jätehierarkian mukaisesti mahdollista ylijäänyttä ruokaa tulisi käyttää ihmisravinnoksi, ja edelleen eläinrehuksi ja vasta viimeiseksi energian tuotantoon. Kiertotaloudessa eloperäinen materiaali päätyy kiertoon ja ravinteet päätyvät maaperästä tuottamaan uutta ruokaa.
Lue lisää:
Lähde: Luke
